LAMPAAT

Ensimmäiset 8 lammasta muuttivat tilalle kesällä 2014: Pontso, Penni, Miina, Hertta, Typy, Martta, Bonus ja Typyn sisko.

Lammaskatras on kasvanut nopeasti ja tällä hetkellä tilalla kasvatetaan alkuperäisiä suomalaisia maatiaisrotuja; suomenlampaita ja kainuunharmaksia, uuhia eli yli 1-vuotiaita emolampaita on vajaa 60 ja siitospässejä 9. Tällä hetkellä karitsoita syntyy vuodessa noin 100.

Lampaat ovat meille arvokkaita tuotantoeläimiä ja työkavereita. Lammas tuottaa karitsan ja lampaan lihaa, villaa sekä upeita taljoja. Herkullista luomulihaa myydään suoramyyntinä suoraan asiakkaalle ja villat kehruutetaan kehräämöllä langoiksi tai karstataan huovutusvillaksi. Taljat lämmittävät talvella sohvalla, auton tai traktorin penkissä, lapsen pulkassa tai vauvan vaunuissa. Lampaan talja on myös suosittu sisustustuote. Luut voidaan myös hyödyntää; luusta saadaan käsityöläisen taitavissa käsissä vaikkapa koruja tai nappeja! Lampaat tekevät myös arvokasta maisemanhoitotyötä laiduntamalla perinnebiotoopeilla. Lammas on siis erittäin monipuolinen tuotantoeläin ja on eettistä ja järkevää hyödyntää koko eläin.

Ensimmäisistä lampaista Miina, Hertta, Typy ja Martta ovat tilalla edelleen ja niiden kanssa on muodostunut erityinen side. Jokainen on oma persoonansa ja heillä on omat ilmeet ja eleet sekä oma tunnistettava äänensä. Heidän hoitajansa tietää mistä lammas pitää tai ei pidä ja miten lammas käyttäytyy eri tilanteissa. Miina on nautiskeleva luonne; kun sitä rapsuttaa kaulan alta, se kurottaa kaulaansa ja näyttää ”hymyilevät” hampaansa. Hertta on hiljainen sivusta seuraaja, mutta rakastaa huomiota, Hertalla on nariseva ääni. Ruskea Martta on ollut alusta alkaen johtajaluonne, kutsumme häntä myös nimellä ”Boss”. Martta tuntee oman arvonsa ja vaatii aina parasta. Typy on Martan tytär ja sen kyllä huomaa pomottelevista elkeistä. Typy rakastaa rapsutuksia ja on kaikista huomionkipein ja pitää huolen, että hän saa rapsutukset aina ensimmäisenä ja viimeisenä.

SUOMENLAMMAS

suomenlammas

Suomenlammas kuuluu Suomen alkuperäisrotuihin ja niitä on ollut Suomessa noin 4000 vuoden ajan. Suomenlammas on yleisin lammasrotumme ja sillä on monia erityisiä ominaisuuksia, jotka tekevät siitä arvostetun rodun niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Yleisin väri on valkoinen, mutta suomenlampaita on myös mustia ja ruskeita sekä harvinaisempia harmaita.

Suomenlampaan hedelmällisyysominaisuudet ovat ainutlaatuiset. Uuhet voidaan astuttaa jo 7-8 kuukauden ikäisinä, ne tiinehtyvät vuodenajasta riippumatta ja karitsoita syntyy useimmiten 2-3 uuhta kohden, mutta myös viitoset ja kuutoset ovat mahdollisia. Suomenlampaan emo-ominaisuudet ovat hyvät ja maidontuotantokyky riittävä. Rotuamme viedään ulkomaille juuri erinomaisen hedelmällisyytensä takia.

Suomenlammas tuottaa laadukasta karitsanlihaa. Suomenlampaan karitsanliha on vähärasvaista, miedon makuista, hienosyistä ja mureaa. Lihassa rasva ei marmoroidu lihaksiin vaan se kerääntyy sisäelinten ympärille, jolloin se on helposti poistettavissa.

Myös villaominaisuudet ovat arvostettuja. Suomenlampaan villa on erityisominaisuuksiltaan mm. kiiltävää, joustavaa, pehmeää, eläväpintaista ja sillä on erinomaiset huopumisominaisuudet. Villasta saadaan siis kauniita, kiiltäviä ja pehmeitä lankoja monissa eri luonnonväreissä. Huovutukseen villa on erinomaista. Suomenlampaan turkikset ovat pehmeitä, kiiltäviä, kestäviä ja monista kiharuustyypeistä saadaan kauniita taljoja.

Lue lisää suomenlampaasta lammasyhdistyksen sivuilta: http://lammasyhdistys.fi/jalostus/rodut/suomenlammas/

KAINUUNHARMAS

kainuunharmas

Myöskin kainuunharmas kuuluu Suomen alkuperäisrotuihin. Aiemmin luultiin kainuunharmaksen olevan suomenlampaan yksi värimuoto, mutta 2000-luvulla tehdyt DNA-tutkimukset osoittivat kainuunharmaksen omaksi rodukseen. Kainuunharmas on kooltaan hiukan suomenlammasta pienempi ja vähemmän lihaksikas. Yleisin väri on harmaa, mutta myös mustia, vaaleita ja ruskeita yksilöitä tavataan. Tavallisesti kainuunharmaksella on musta pää ja jalat, muu vartalo harmaa. Karitsat syntyvät mustina, mutta alkavat kasvaessaan harmaantua.

Kainuunharmaksen hedelmällisyysominaisuudet ovat hyvät kuten suomenlampaallakin. Sukukypsyys saavutetaan varhain ja uuhet pystyvät karitsoimaan vuodenajasta riippumatta. Emo-ominaisuudet ja maidontuotantokyky ovat hyviä. Suomenlampaan tavoin, kainuunharmas synnyttää kerrallaan useamman karitsan.

Vaikka kainuunharmaksen lihakkuus ei ole kovin hyvä, on siitä saatava liha kuitenkin laadukasta ja maukasta. Suomenlampaan tavoin, rasva ei marmoroidu lihaksiin vaan se on helposti poistettavissa.

Kainuunharmaksen taljat ovat upeita ja uniikkeja! Taljoja saadaan harmaan eri sävyissä ja monesti niissä on kaunis ”liukuvärjäys”.

Lue lisää kainuunharmaksesta: http://lammasyhdistys.fi/jalostus/rodut/kainuunharmas/